Vuoden 2019 pidempi vaellus saatiin sovittua syyskuun toiselle viikolle. Kohdetta pohdittiin pitkin kesää, ja muutamien eri vaihtoehtojen jälkeen valitsimme kohteeksi Hammastunturin erämaa-alueen. Emme olleet käyneet siellä aiemmin ja alue vaikutti kiinnostavalta sekä rauhallisuutensa että kalastusmahdollisuuksien takia. Samalla tästä vaelluksesta tuli myös meille ensimmäinen vaellus poluttomalla alueella. Olimme maastossa 5 yötä ja reitti oli suunniteltu etukäteen pääpiirteittäin valmiiksi pohjautuen siihen, että Ivalojoki ylitettäisiin mennen tullen Kultalan kohdalta. Kalastuslupa hankittiin viidelle päivälle, vaikka tiedossa oli että mahdollisia kalastuspäiviä tulisi vähemmän virtavesien ollessa rauhoitettuja.
Hammastunturin erämaa Luontoon.fi-palvelussa
Ajoimme yhdeksi yöksi Tankavaaran kultakylään ja lähdimme aamulla kiireettä kohti Pahaojan pysäköintipaikkaa, josta vaelluksemme alkaisi. Tie Pahaojan parkkiin oli ihan kohtuullisessa kunnossa. Kuoppainen, mutta hyvin ajettavissa henkilöautolla kun piti nopeuden matalana. Parkkipaikalla heitimme rinkat selkään ja lähdimme suunnistamaan opasteita ja punaisia tolppia seuraten Kultapolkua pitkin kohti Kultalaa.
1. päivä: Pahaoja-Ivalojoen Kultala - Appisjokisuu
Ensimmäisen päivän suunnitelma oli kävellä Kultalan ohi kohti Appisjokea. Matka autolta kohti Kultalaa eteni mukavasti polkua pitkin ja päätimme pitää lounastauon hieman ennen Kultalaa. Uudelle tarpille oli käyttöä heti ensimmäisellä lounaalla kun vettä tihutteli sen verran että sadesuoja tuli tarpeeseen.
Ennen lounasta törmäsimme vaeltajiin, jotka kertoivat nähneensä loukkaantuneen koiran Ivalojoen rannassa, mutta eri suunnassa kuin mihin itse olimme matkalla. Jaoin tiedon sosiaalisen median kautta ja ilmeisesti tarinalla oli onnellinen loppu omistajan palattua etsimään koiraansa alueelta.
Lounaan jälkeen jatkoimme matkaa kohti Ivalojoen kultalaa. Kultalalla pidimme lyhyen tauon ja teimme suunnitelman mitä kautta lähtisimme kohti Appisjokea. Huomasimme kartalta Ivalojokea seurailevan polun kohti Appisjoen tulipaikkaa ja Annan Kaapin kenttää. Polku ei ole erityisen selkeä eikä helppokulkuinen, mutta jokivarresta ei eksykään vaikka polku välillä häviäisi.
Appisjoen tulipaikalle päästyämme pystytimme teltan ja aloimme iltatoimiin. Tällä vaelluksella peseydyimme urheasti virkistävän viileässä vedessä joka ilta. Toiselle meistä se on hieman helpompaa kuin toiselle. Mutta kyllähän kunnon pesu palkitsee heti kun itsensä saa kuivattua ja lämpimät vaatteet päälle.
Iltapalaksi tehtiin perinteisesti tortillat, lopuista tortillaletuista valmistettiin seuraavana iltana taitetut pizzat.
2. päivä: Appisjokisuu - Alimmainen Appislompolo
Ensimmäinen aamu maastossa alkoi kauniina. Teimme aamupalaa, pakkasimme rinkat ja käännyimme Ivalojoen varresta seuraamaan Appisjokea. Rantatörmä oli jyrkkä, joten nousimme hieman ylemmäs kulkemaan helppokulkuisemmassa maastossa. Ajoittain törmäsimme polun pätkiin, mutta ne loppuivat yhtä nopeasti kuin alkoivatkin. Matkalla oli muutama pienemmän, Appisjokeen laskevan joen tai puron ylitys ja yhden niistä varteen pysähdyimme lounastauolle. Kulkeminen oli välillä melko hidasta pehmeässä maastossa ja kaatuneita puita kierrellen ja totesimme, että alkuperäinen suunnitelma kävellä Ylimmäisen Appislompolon päähän olisi tälle päivälle liian pitkä. Otimme määränpääksemme Alimmaisen Appislompolon, jonka päästä löytyikin hyvä telttapaikka ja kivirinki nuotiolle.
Ilta sujui mukavasti maisemia ihaillen, hieman tulistellen ja ruokaa laittaen.
3. päivä: Alimmainen Appislompolo - Hentun Matin järvi - Kulvakkojärvi
Seuraavana aamuna käänsimme suunnan kohti Kulvakkojärviä. Kävelimme lounaalle Hentun Matin järvelle ja etsimme ennen lounastaukoa ylityspaikan järveen yhtyvistä joista. Pieni kiertely kannatti, sillä jokiuoma kiemurtelee ja haarautuu ollen välillä melkein uintia vaativan syvä, mutta löysimme ylityspaikan josta pääsi kiviä hyödyntäen kengät jalassa yli. Keitimme lounaan tunturikoivikossa auringonpaisteesta nauttien ennen kuin suuntasimme Kulvakkopäiden välistä ylös ja kohti Kulvakkojärveä. Kulvakkopäiltä suunnistus järvelle onkin helppoa maiseman avautuessa ja sopivan reitin voi valita kulkiessa ja järven pysyessä näkösällä.
Olimme hyvissä ajoin perillä jotta Juho ehti kalastamaan. Kalaonni oli kohdallaan ja illalliseksi nautimme paistettua harjusta perunamuussin ja kastikkeen kera. Leiripaikka oli näin hienolla säällä hyvä, kauniilla pienellä harjulla harvan koivikon joukossa, mutta myrskyisämmällä ilmalla teltalle olisi pitänyt yrittää etsiä suojaisampi paikka.
4. päivä: Kulvakkojärvi - Kivipäät
Kulvakkojärveltä lähdimme pikkuhiljaa takaisin kohti Kultalaa. Halusimme välttää kiireen, joten jätimme itse Hammastunturilla käymisen väliin ja lähdimme sen sijaan ensin Hauki-Kulvakon rantaan jossa lyhyt heittely ei antanut enää lounaskaloja. Hammastunturi nousee heti Ahven-Kulvakon takaa joten maisemat olivat kalapaikalla kohdallaan.
Lähdimme kulkemaan Kivipäiden itäpuolta ja tarkoitus oli etsiä sopiva suojaisa leiripaikka tunturista alkavan puron varresta. Nousimme ihailemaan maisemia Kivipäiden huipulta ja laskeuduimme alas etsimään puron alkua. Se löytyikin, eikä tarvinnut laskeutua kovin alas kun löysimme ehkä parhaan telttapaikkamme tähän mennessä missään. Suojaisa notkelma, jossa oli puroon muodostunut allas. Kuva kertokoon lisää.
5. päivä: Kivipäät - Ivalojoen Kultala
Lähdimme kiertämään Pietarlauttasen viertä kohti Ivalojoen kultalaa. Iltapäivälla oli odotettavissa koko illan ja yön kestävä sade ja elättelimme toiveita päästä tapojemme vastaisesti tuvan suojaan yöksi.
Nautimme viimeisestä poluttomasta päivästä soita ja tuntureita ihaillen. Keitimme lounasta suuren kuusen suojissa ja aloimme suunnistaa kohti Kultalalle laskeutuvaa polkua. Sade yhytti meidän polun päätä etsiessämme ja huokaisimme löytäessämme tyhjän Kultalan autiotuvan. Asettauduimme keittämään ruokaa ja odottelemaan josko muitakin olisi tulossa tuvalle sateensuojaan.
Sateen hieman hellittäessä kävimme tutustumassa Kultalan alueen rakennuksiin ja peseytymässä raikkaassa Ivalojoen vedessä.
Oli jo pimeää kun saimme miesporukan seuraksemme. Kysyimme sopiiko koirien kanssa olla tuvassa ja mahduimme kaikki nukkumaan. Aamulla he jäivät nukkumaan kun pakkasimme tavaramme, siivosimme tuvan ja lähdimme kulkemaan kohti Pahaojan parkkipaikkaa.
6. päivä: Kultala - Pahaoja
Aamu valkeni kauniina ja jokimaisema oli parhaimmillaan lähtiessämme kapuamaan Kultalalta portaita ylöspäin. Reitti autolle olikin jo tuttu ja tallasimme sen suurempia taukoja pitämättä. Näimme tällä vaelluksella pienen kulman Hammastunturin erämaa-alueesta ja tulemme ehdottomasti uudestaan tutustumaan siihen lisää. Ihmisiä näimme vain Kultalaan vievällä reitillä ja kanssamme Kultalaan yöksi tulleen porukan paria päivää aiemmin kauempaa. Rauhassa sai siis olla ja merkkejä ihmisistä oli maastossa melko vähän.
Tankavaara sai toimia lounaspaikkana matkalla Rovaniemelle saunaan ja lepäämään ennen varsinaista kotimatkaa.
