Vietimme vuodenvaihteen Saariselän ympäristössä. Tällä kertaa majoituimme mukavasti mökissä ja teimme muutaman tunnin päiväretkiä valoisaan aikaan. Aurinkohan ei vielä noussut lainkaan, mutta käytännössä valoisaa aikaa oli klo 11 ja 14 välillä. Tällä kertaa saimme myös nauttia leudosta säästä, sillä lämpötilat vaihtelivat 0 ja -15 asteen välillä, kun usein vuodenvaihteessa saa ulkoilla rapsakoissa -30 asteen lämpötiloissa.
Ahopäät
Ensimmäisenä päivänä lähdimme Kiilopään tunturikeskukselta kiertämään Ahopäät. Kesällä Ahopäillä menee luontopolku, jota nytkin seurasimme alkumatkan. Vähän poroaidan portin jälkeen ei muita jälkiä enää juuri löytynyt, ja päätimme tehdä oman reitin avotunturiin. Emme laskeutuneet kesäreitin mukaisesti Ahopäiden takaiseen kuruun, vaan jatkoimme tunturin kuvetta kiertäen kohti huippua
Huipulta on kauniit näkymät Kiilopään ohi. Alaspäin lasketellessa oikea suunta on helppo säilyttää, kunhan muistaa että poroaita kulkee tunturin reunaa ja siitä pääsee läpi joko samasta portista kuin tullessakin tai lähempää Luulammen tupaa.
Iisakkipää
Seuraavana päivänä kiipesimme Iisakkipäälle Saariselän keskuksesta. Latujen lähtöpisteesta on Iisakkipää-merkein opastus tunturiin ja huipun kautta kulkevalle ympyräreitille. Iisakkipäälle on kuljettu selkeä ura, ja merkkien mukaan on helppo pysyä oikealla polulla. Mikäli liikut liukulumikengillä, suosittelemme kiertosuunnaksi vastapäivään (ensin kohti Vahtamapäitä ja alas Kaunispään puolelta), sillä tuuli oli puhaltanut Vahtamapäiden puoleisen rinteen jäiseksi ja sitä on ikävä laskea alas.
Lähtöpaikalta seurataan aivan hetki latupohjaa ja käännytään sitten kävelyreitille. Lähtöpaikalla väkeä oli runsaasti, mutta heti kun aloitimme nousun tunturiin jäivät myös kulkijat taakse. Reitillä näimme vain muutamia lumikenkäilijöitä ja hiihtäjiä.
Summittainen kartta Iisakkipään retkelle
Kiilopää
Viimeisenä päivänä kiipesimme Kiilopäälle. Käännyimme heti lumikenkäreitin alussa kulkemaan omaa reittiämme merkityn reitin pohjoispuolelle. Alun koivikossa saa hieman kierrellä, mutta puiden harvetessa voi reittiä linjata oman mielensä mukaan. Päivä oli pilvinen, joten hienoimmat maisemat jäivät huipulla näkemättä, mutta hauska lasku alas korvasi puuttuvia maisemia.
Näin alkutalvesta ei hankikantoa vielä ole, mutta mukavasti pääsi puuterissakin kulkemaan. Ylempänä rinteessä oli tuuli tuiskuttanut lumia pois ja rinne oli osittain jäinen.
Myös Ruijanpolku on lumikengin kuljettavissa talvella, sinne emme vain tällä kertaa itse ehtineet.
Suomen Ladulla oli Kiilopäällä käydessämme kaksi paria OAC:n liukulumikenkiä vuokrattavana, kannattaa kokeilla jos nuo hauskat kulkimet eivät ole ennestään tutut.