Alla kertomus meille tehtyjen koiratarhojen rakennusvaiheesta. Majoittujia on 8, jotka asuvat kolmessa asuintarhassa ja lisäksi on suuri juoksutarha leikkimistä ja riekkumista varten.
Husky on ulkona lajitovereidensa kanssa viihtyvä koira. Moni niistä viihtyy myös sisällä, mutta jo kunnon talviturkin takia koiria kannattaa pitää ulkona vähintään työpäivien ajan. Ja koirakavereidensa kanssa nuo meidän ainakin viihtyvät sen verran hyvin, että sisältä on aina veto tarhalle päin, joten saavat oleilla ulkona ja itse puuhataan sitten niiden kanssa siellä.
Jotta koiraa voi pitää ulkona silloin kun ei ole itse kotona, on syytä järjestää sellaiset olosuhteet että koiran voi jättää turvallisesti ulos. Niin, että se pysyy tarkoitetussa paikassa, turvassa ulkoisilta uhilta ja loukkaamatta itseään. Useimmiten tämä tarkoittaa siis koiratarhaa. Juoksunarussa tai ketjussa on sotkeentumisvaara, eikä se suojaa koiraa muilta eläimiltä, oli se sitten irtokoira tai susi.
Meillä on nyt muutoista johtuen tarhat versionumeroltaan 3. Ensimmäinen oli 2-metrisestä koiraverkosta 10-20 cm maahan upotettu tarha maapohjalla. Toimi ihan hyvin, koirat pysyivät sisällä ja räystäsverkon alareunaan lisäämisen jälkeen muut eläimet siilit mukaanlukien ulkona. Siili mahtuu koiraverkon reiästä sisään, ei hyvä. Reunoja myös sai tilkitä kivin ja tiilin kun kaivuukuoppa alkoi lähennellä verkon alareunaa.
Toinen versio tehtiin rivitalon pihaan lisäten puuaitaan maahan kaivetut verkko-osat. Maa oli pehmeää multamaata ja pihassa Kallan mielestä jotain vikaa -> koirat olivat myös työpäivät sisällä. Ei hyvä.
Nyt tarhat päätettiin tehdä jotakuinkin pomminkestäviksi. Suurimpina syinä koiramäärän lisääntyminen ja susialueelle muutto. Ratkaisuna on koiratarhat lautapohjalla. Aloitettiin tekemällä kahden tarhan pohjiksi noin 70 m2 terassia raakalaudasta. Loppukesästä tehtiin vielä noin 30 neliötä lisää. Alle harkot, joilla saatiin puutavara riittävästi (30-50 cm) irti maasta ja pohja vaateriin, runko 50×100 mm tavarasta 80 cm koolauksin ja päälle 1 cm välillä laudoitus vajaasärmäisellä mäntylaudalla. Koolaukset kiinnitettiin kulmaraudoin.
Pystytolpat kiinnitettiin myöskin kulmarautoja käyttäen. Tolppaväli on 2,5 metrin luokkaa ja oven leveys 90 cm. Verkkona on 2 metriä korkeaa 2,5 mm lankavahvuista panssariverkkoa. Sitä on mukava käsitellä ja lopputuloksesta tulee siisti. Kiristeltiin liinoilla vetämällä paikalleen ja U-nauloilla kiinni tolppiin, pohjaan sekä ylälautaan. Oviin kannattaa tehdä stopparit niin, että ne pääsevät aukeamaan vain sisäänpäin, niin saranat eivät rasitu turhaan jos joku joskus erehtyy hyppimään ovea vasten.
Kopit rakennettiin paikalleen, hieman ylösnostettuina tarhan lattiasta (vesi pääsee ali). Runkona samaa 50 x 100 mm puutavaraa ja laudoitus sisä-ja ulkopuolella. Eristeenä paksumpaa finfoamia pohjassa ja ohuempaa seinissä. Oviaukot on nostettu 20cm ylös kopin pohjasta. Katto on lautaa ja päällä kattohuopa. Kattorakenne on tehty niin, että sivusuunnassa ilmalla on reilusti tilaa kiertää. Koppien sijoittelussa kannattaa muistaa laittaa ne riittävän kauas tarhan seinistä, jottei koppi toimi hyvänä ponnistusalustana vapauteen. Myös oviaukon alalaita noin 30 cm korkeudella on todettu hyväksi, sillä urokset eivät yllä pissaamaan koppiin nostaessaan jalkaa koppia vasten.
Lisäksi rakenneltiin reilun 1500 neliön juoksutarha hieman simppelimmin: ostettiin pyöreitä teroitettuja tolppia, jotka iskettiin rautakangen ja kuminuijan kanssa maahan ja viritettiin väliin 180 cm korkeaa koiraverkkoa. Kiinnitys suoritettiin nippusiteillä, sillä sinkilöiden kanssa oli nyhrätty asuintarhojen kanssa ihan riittävästi. Asuintarhoista on suora pääsy juoksutarhaan, joten koirat voi vain päästää tarhan ovesta ulos. Samalla poistui huoli tarhasta vapauteen ryntäävistä koirista. Juoksutarhaan tehtiin myös leveä oviaukko, jotta sinne pääsee mönkijällä tai sieltä voi lähteä suoraan vetämäänkin.
