Talvi tuntuu tulleen vihdoin tänne eteläänkin, toivottavasti jäädäkseen. Koirat ovat yhtä innoissaan lumesta kuin emäntänsäkin, hiihtolenkkien ohessa on käyty umpihangessa verryttelemässä. Tänään palloiltiin kotipihassa.
Olen käynyt hiihtämässä 4-5 kertaa viikossa, suurimman osan koirien kanssa ja pari lenkkiä viikossa lisäksi omin voimin joko koirien lenkkiä ennen tai koirien lepopäivänä. Koirien kunto on nousussa, mutta Kallan kanssa pitäisi päästä hiihtämään myös yksin. Aiemmin vaivannut löysäily on taas palannut kuvioihin, ja ajoittain Kalla antaa Nupun tehdä työt juosten itse liina löysällä vieressä. Yhden koiran treenaaminen kerrallaan aiheuttaa hieman lisää haasteita omaan ajankäyttöön, mutta aika täytyy vain irrottaa jostain.
Ollaan tehty 6-9 km hiihtolenkkejä. Haasteena on koiraladun vajaan 3 kilometrin mitta, sillä koirat eivät ole lainkaan innoissaan saman lenkin kiertämisestä useampaan kertaan. Olen sitä mieltä, että jos minä sanon että kierrokselle mennään, sinne pitäisi myös mennä ilman mitään mutinoita, mutta kyllähän se vauhdissa näkyy. Koiria voi vähän huijata sillä, että kiekkaa metsän kautta uudelle kierrokselle käymättä lähtöpaikalla, mutta jollain pitäisi löytää into huolimatta siitä, onko kierros ensimmäinen vai viides.
Omaan kalenteriin hyppäsi Finlandia hiihdon perinteisen 30 km kun työpaikan puolesta tuli mahdollisuus osallistumiseen, joten täytyy käydä tekemässä pari pidempää perinteisen lenkkiä vielä parin seuraavan viikon aikana. Ensi viikonloppuna edessä olisi Vierumäen 24h hiihto, johon lähden huomattavasti paremmin valmistautuneena kuin viime vuonna. Oma hiihtomatka tulee olemaan todennäköisesti taas 50-60 km luokkaa, mikä on ihan mukava määrä.
Viikonloppuna ehdittiin myös juonia tulevaa kesää, ja pysyvän multisport-joukkuenimen mietintä johti vähän suurempiinkin linjoihin. Kalenteri päivittyy pian ja joukkueasioista lisää keväämmällä. Ollaan ihan innoissamme 🙂