Loma jatkuu ja hienot lomakelit myös. Eletään hädin tuskin helmikuun puoliväliä ja tänään auton mittari näytti kotimatkalla +7 astetta. Ihana aurinko, mutta mielelläni pitäisin nuo lumetkin maassa vielä ainakin kuukauden. Ulos oli lähdettävä tänäänkin hyödyntämään vielä jäljellä olevia jäitä. Repun kantaminen on jäänyt vähemmälle, joten pakkasin pikkurinkkaan trangian ja reilusti vettä lisäpainoksi ja nappasin koirat mukaan Nuuksion retkelle.
Ajoin auton parkkiin Luontokeskus Haltian pihaan ja suuntasin viime viikkoina tutuksi tulleen Pitkäjärven jäälle. Jo aamukymmeneltä aurinko sulatteli lumia jään pinnalta kovaa vauhtia kun kävelimme rantojen tuntumassa kohti Haukkalammentietä. Järven päästä lähtee tie, jonka kanssa merkitty polku Haukkalammen tuvalta Haltiaan risteää (kartta). Lähdimme seuraamaan polkua ja Punarinnan kierrosta kohti Mustalammen tulipaikkaa. Paikoin on hyvinkin liukasta:
Arkipäivänä sai kävellä hienosta säästä huolimatta rauhassa ja saavuinkin tyhjälle tulipaikalle. Pienen tulistelun aikana ehti pari muutakin seuruetta paikalle, mutta mistään ruuhkasta ei voi puhua verrattuna Nuuksion ja Haukkalammen lähistön viikonloppuisiin kävijämääriin. Evästauon jälkeen matkani jatkui Haukkalammen opastuvalle ja Punarinnan kierrosta pitkin kohti Haltian reitin risteystä.
Haltialle vievä polku on Haukkalammen päässä mäkinen ja matkalle mahtuu myös parit portaat, joista toiset on tehty harjateräksestä. Koirat eivät voi niitä kulkea, mutta onneksi koirille on hyvin tilaa kulkea portaiden vierestä. Täytyy myöntää, että puuportaisiin verrattuna teräksiset eivät olleet läheskään yhtä liukkaat koska niihin ei kerry jäätä toisin kuin puisiin.
Jääreittiä käyttäen vältti edestakaisin kävelyn lähes kokonaan, valitettavasti tämä ei ole kesäaikaan mahdollista. Tosin reitin varrella oli mainoksia Haltialle soutamisesta juurikin tuolta Pitkäjärven päästä. Se voisi olla hauskaa vaihtelua kävelyyn. Kaiken kaikkiaan tänään sain nauttia hienosta reitistä ja upeasta ilmasta.
